Panoraamapää

Panoraamoja kuvatessa kuviin tulee välillä yhdistämisvirheita, esim. suorat linjat katkeavat (niissä on ”hyppyjä”). Näitä virheitä esiintyy yleensä silloin kun kameran lähellä on kohteita. Näistä yhdistämisvirheistä pääsee eroon (useimmiten) käyttämällä panoraamapäätä.

Panoraamapää on jalustan lisävaruste joka mahdollistaa kameran pyörittämisen helposti objektiivin NPP:in (katso seuraava kappale) ympäri. Se mahdollistaa myös kameran kääntämisen täsmällisesti tietyn astemäärän verran. Panoraaman osakuvien on hyödyllistä mennä päällekkäin noin 25-35%.

Riippuen siitä, millaisia panoraamoja halutaan kuvata, panoraamapäässä tarvitaan erilaisia vapausasteita. Jos halutaan kuvata siten, että panoraama muodostetaan vain vaakatasossa vierekkäin otetuista kuvista, riittää että kameraa voi pyörittää vaakatasossa NPP:n ympäri (tälläin tarvitaan yleensä kaksi osaa: pyöritysosa ja kisko). Lähes kaikki julkaisemani panoraamat on kuvattu näin. Yhden rivin vaakapanoraamaa kuvatessa, kannattaa pitää kamera pystyasennossa (tällöin kameraan tarvitaan L-kisko), ja näin panoraamaan saadaan enemmän korkeutta.

Jos halutaan kuvata siten, että panoraama koostuu pystysuunnassa myös useammasta kuin yhdestä kuvasta (tai tehdä pallopanoraamoja), niin tarvitaan panoraamapää, joka sallii kameran pyörittämisen myös pystysuunnassa NPP:n ympäri.

Panoraamapäitä valmistaa monet eri valmistajat, esim. Really Right Stuff (panoraamatuotteet). Benrolta löytyy myös vastaavia osia. Ja myös erilaiset kiinalaiset valmistajat tekevät monia tuotteita (esim. Digitarvikkeen valikoimista: pyöritysosa ja kisko) joista voi koota vastaavan toiminnallisuuden halvemmalta.

Kun ostat panoraamakiskoa, niin huomio millaisen objektiivin kanssa aiot kiskoa käyttää. Jos objektiivi on kookas, esim. Canon EF 16-35 mm F2.8 III -versio, niin 16 cm panoraamakisko on liian lyhyt, 20 cm on tarpeen. Taas lyhyellä objektiivilla 20 cm kisko on liian pitkä (kisko tulee kuvaan).

No-Parallax Point (NPP) ja sen määrittäminen

Panoraamoja kuvatessa kameraa kannatta siis pyörittää no-parallax point (NPP) -pisteen ympäri. Jos kameraa ei pyöritetä NNP:n ympäri, niin kameraa pyöritettäessä lähellä ja kaukana olevat kohteet liikkuvat kuva-alalla toisiinsa nähden (katso alla oleva kuva). Ja tällöin kuvia on vaikeaa tai mahdotonta yhdistää virheettömäksi panoraamaksi. Mutta onneksi parallaksivirhe on helppo välttää panoraamapään avulla.

NPP:n tarkka sijainti riippuu kamerasta, objektiivista ja polttovälistä. NPP:n määrittämiseksi kamera asetetaan jalustalle panoraamapäähän kiinnittettynä ja valitaan maastosta kaksi kohdetta, toinen lähellä ja toinen kaukana (esim. 2 ja 5 metrin päässä). Kohteet asetetaan tarkalleen linjaan LCD-näyttöä käyttäen (kannattaa zoomata näyttöä Live View-tilassa). Kun kameraa pyöritetään panoraamapäässä, kohteet pysyvät linjassa ainoastaan silloin kuin pyörityskohta on objektiivin NPP:n kohdalla (keskimmäinen rivi alla olevassa kuvassa).

Jos kohteet eivät pysy linjassa, se onko pyörityskohta NPP:n takana tai edessä selviää siitä mihin suuntaan lähellä oleva kohde liikkuu (vertaa ylintä ja alinta riviä alla olevassa kuvassa). Tällöin kameraa siirretään panoraamapään kiskon avulla eteen- tai taaksepäin, kunnes kohteet pysyvät pyöritettäessä linjassa. NPP on määritettävä erikseen jokaiselle objektiiville ja zoom–objektiivin polttovälille (joissain harvoissa zoom-objektiiveissa NPP:n sijainti pysyy samana riippumatta polttovälistä). Nämä arvot kannattaa kirjoittaa muistiin, jotta niitä on helppo käyttää panoraamoja kuvatessa.

Itse olen esim. kirjottanut muistiin 24-70 mm objektiiville NPP:n oikean kohdan 24, 28, 35, 50 ja 70 mm polttoväleille. Mutta minun ei kannata antaa näitä arvoja, koska täsmälliset arvot riippuvat käytössä olevista laitteista: kameran runko, L-kisko, ja panoraamakisko.

Huom. usein tätä pyörityspistettä kutsuaan myös nodal pointiksi, mutta se hieman virheellinen termi. Nodal point on optiikassa eri asia.

Ilman jalustaakin panoraamojen kuvaaminen on mahdollista. Esimerkiksi näkötornista panoraamojen kuvaaminen onnistuu helposti kameraa käsin pyörittäen tai jalustalta ilman panoraamapäätä, koska lähellä ei ole mitään kohteita (katso alla oleva kuva). Tai jos etualla on vain vettä, niin silloinkaan panoraamapäätä ei tarvita (yhdistämisvirheitä kyllä voi tulla, mutta ne johtuvat siitä että aallot ovat eri kohdissa vierekkäisissä kuvissa). Mitä lähempänä kuva-alalla on kohteita, sitä tarkemmin kameraa pitää pyörittää NPP:n ympäri.

Lisää tietoa ja kuvia

Panoraamavalokuviani on nähtävillä näissä galleriossa:

• Helsinki Panoraamat – Kevät ja kesä
• Helsinki Panoraamat – Syksy
• Helsinki Panoraamat – Sininen hetki ja yö
• Helsinki Panoraamat – Talvi
• Kesäisiä ja syksyisiä Panoraamakuvia – Suomi
• Talvisia Panoraamakuvia – Suomi
• Panoraamakuvia maailmalta

Jos haluat oppia lisää panoraamavalokuvauksesta, tai maisemavalokuvauksesta yleensä, niin tule jollekin maisemavalokuvauskurssilleni. Panoraamakuvauksesta voit lukea myös lisää Docencon Luontokuvauksen käsikirjasta (ei enää uutena myynnissä). Kirjassa on mukana kirjoittamani kappale panoraamavalokuvauksesta.

Seuraavassa on vielä linkkejä panoraamavalokuvauksesta:

• Photo Stitching Digital Panoramas
• Using Photo Stiching Software
• PTgui – hyvä panoraamaohjelma (vaikka Adoben tuotteet epäonnistuu, niin PTGui yleensä onnistuu)