Minun maisemani -valokuvauskilpailun maaliskuun voittajat

Kuten aikaisemmin kerroin, olin maaliskuussa Suomen Ammattiluontokuvaajien järjestämän Minun maisemani -valokuvauskilpailun tuomari. Maaliskuun voittajat julkaistiin eilen Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä. Tallenne lähetyksestä on nähtävissä Yle Areenassa.

Maaliskuussa kilpailuun osallistui noin 3900 kuvaa, joten kaikkien kuvien läpikäymiseen kului aikaa… Ensimmäisestä karsintakierroksesta päästin jatkoon vajaa 300 kuvaa, ja niistä pääsi sitten semifinaaliin noin 50 kuvaa. Nämä valinnat onnistuivat vielä ilman suurempaa tuskaa. Finalistien valitseminen 50 kuvasta oli jo vaikeaa. Ja vielä vaikeampaa oli finalistien pistäminen järjestykseen. Finalistikuvilla oli eri vahvuuksia, ja järjestys vaihteli viime hetkiin asti, riippuen siitä mitä painotin.

Seuraavassa on kommenttini 10 parhaasta kuvasta (linkki kuviin kilpailun sivuilla):

1. Juuso Oikarinen: Kolin kansallismaisemaa, Lieksa. Hieno klassinen maisemakuva. Kuvassa on tasapainoinen sommittelu: upea talvinen maisema on kehystetty lumisilla puilla. Ja koska taivaalla ei ole kiinnostavia pilviä, niin myös taivas on lähes täytetty lumisilla oksilla. Aurinko on vielä matalalla joten se värjää lumen kauniisti.
2. Oscar Keserci: Karhu, Kuhmo. Valokuvaus on valon tallentamista, ja tässä kuvassa on valoa vähän, mutta se on juuri oikeassa kohtaa. Karhu piirtyy hienosti esiin. Myös maisema, puiden rytmi, ja rantaviiva tulevat esiin juuri ja juuri riittävästi.
3. Mauno Pesonen: Kesäravintola Klippan talviunessa, Helsinki. Perinteinen mustavalkoinen maisemakuva, missä on onnistunut sommittelu. Klippanin ravintola on hyvässä kohtaa kuvaa, taivaalla on kauniita pilviä, ja etualalla on kiinnostavia jään muotoja jotka johtavat katsetta syvemmälle kuvaan.
4. Satu Vaarula: Sinisen koivut, Tampere. Tässä kuvassa maisemasta on poimittu vain yksityiskohta. Yksityiskohtia kuvaamalla tunnetustakin paikasta saa omanlaisia kuvia. Aallot vääristää koivujen heijastusta juuri sopivasti. Kuva on lähes abstrakti, mutta silti tunnistettavissa. Hienot värit.
5. Margareta Sarvela: Aamulla varhain, Pedersören kunta. Hieno seesteinen tunnelma. Soutajan siluetti luo tähän tarinaa, tulee sellainen vaikutelma että soutajankin on nostanut airot ylös, ja vain nauttii maisemasta.
6. Elina Kankaisto: Sumuinen satumetsä, Seinäjoki. Mystinen tunnelma, keskellä hohkaa vaaleampi alue, se saa pohtimaan onko siellä joku aukio, vai miksi se on vaaleampi. Puiden rungoissa on vahva rytmi. Usva luo syvyysperspektiiviä, koska kontrasti vähenee kauimmaisissa puissa.
7. Veli-Pekka Hentilä: Revontulinäytelmä maalla, Oulu. Tämä poikkesi edukseen muista hienoista revontulikuvista, heinäladon oviaukkoa on käytetty onnistuneesti kehystämään revontulia. Ladon sisäpuoli on juuri sopivasti valaistu, ei liian kirkkaasti, joten lopputuloksena on harmoninen värimaailma.
8. Annika Männikkö: Vierivä kivi ei sammaloidu…, Raasepori. Lumiset puut kehystää junarataa, ja kiskot johtavat katseen pakopisteeseen, josta löytyy kuvauksellinen höyryveturi. Mustavalkoinen, lämmin sävyinen, kuvankäsittely sopii tähän kuvaan, se luon vanhanajan tunnelmaa.
9. Marjo Lalli: Torronsuon auringonlasku, Tammela. Erittäin hieno valo, tilanne jonne kaikki maisemavalokuvaajat haluaisivat itsekin päästä kuvaamaan. Sumu luo syvyysperspektiiviä, ja samalla levittää kauniin valon suurelle osalla kuva-aluetta.
10. Ari-Matti Nikula: Myräkän jälkeen, Kalajoki. Hieno talvinen tunnelma. Lumiset oksat, jotka heijastuvat täydellisesti tyynestä vedestä, kehystävät koko kuvaa. Tässä kuvassa kehys on luo ”koko kuvan”, ilman kehystä tässä ei olisi mitään katsottavaa. Etualan isompi oksa luo syvyysvaikutelmaa.